Iltalehti pakottaa lukijan hyväksymään evästeet – mitä siitä seuraa?
Jos haluat jatkossa lukea Iltalehden uutisia, joudut hyväksymään evästeet tai vaihtoehtoisesti maksamaan evästeistä kieltäytymisestä. Iltalehti otti nimittäin hiljattain käyttöönsä mallin, joka pakottaa lukijat tekemään tällaisen valinnan. Mitä evästeiden hyväksyminen oikein tarkoittaa ja miksi Iltalehti päätti tehdä tällaisen ratkaisun?
Iltalehden lanseeraama Iltalehti Kohdennuskielto ja vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin saat lukemalla artikkelin, joka ei muuten pakota sinua ottamaan evästeitä käyttöön eikä ota palvelun käytöstä mitään muutakaan maksua.
Iltalehti ottaa maksun evästeistä kieltäytymisestä
Iltalehti on tuonut verkkosivuilleen uuden käytännön, jossa käyttäjiltä peritään kuukausimaksu, mikäli he eivät halua hyväksyä evästeitä tai kohdennettua mainontaa. Tilaus maksaa 1,99 € kuukaudessa ja se uusiutuu automaattisesti. Tilauksella käyttäjä voi käytännössä selata Iltalehden sivustoa ilman kohdennettua mainontaa ja sijainnin seurantaa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että et näkisi enää mainoksia Iltalehden sivuilla. Näet edelleen mainontaa, joka ei ole valittu todennäköisen kiinnostuksesi mukaan. Voit siis tehdä tarkempia valintoja suostumuksistasi tilattuasi Iltalehti Kohdennuskiellon.
Myös Iltalehti Plus-tilauksen ostaneet joutuvat hyväksymään evästeet
Iltalehti Plus-tilaus maksaa 6,99 € kuukaudessa, jolla saa IL Plus -uutiskirjeen kahdesti viikossa , Plus-jutun lahjoittamisominaisuuden sekä vain tilaajille tarkoitetut Plus-artikkelit. Tähän pakettiin evästeiden hyväksymistä ei Iltalehti kuitenkaan päättänyt lisätä.
Iltalehdellä on myös 8,99 € maksava Iltalehti Plus Extra, joka muutamasta lisäominaisuudesta huolimatta ei kuitenkaan sisällä Iltalehti Kohdennuskieltoa.
Iltalehden laatimista jutuista moni on jo valmiiksi maksumuurin takana. Uutispalvelusta ei siis voi nauttia kunnolla ilman tilausta ja nyt Iltalehti keksi tähän päälle kaupata vielä käyttäjien henkilötiedot.
Mitä evästeet ovat?
Evästeet ovat yksinkertaistettuna pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan käyttäjän laitteelle, kun hän vierailee verkkosivustolla. Näiden tiedostojen avulla:
- muistetaan käyttäjän tekemät valinnat (esim. kieli tai kirjautumistiedot)
- mahdollistetaan personoitu käyttökokemus
- tuetaan verkkosivuston analytiikkaa ja markkinointia.
Evästeet jaetaan karkeasti kahteen päätyyppiin:
- Välttämättömät evästeet, joita ilman sivusto ei toimisi.
- Kolmannen osapuolen evästeet, joita käytetään esimerkiksi mainonnan kohdentamiseen ja kävijäseurantaan.
Evästeiden suostumus: hyväksy, säädä tai kieltäydy
Lain mukaan käyttäjän on annettava aktiivinen ja vapaaehtoinen suostumus muihin kuin välttämättömiin evästeisiin. Useimmilla sivustoilla voi valita:
- hyväksyykö kaikki evästeet,
- sallii vain välttämättömät evästeet,
- vai muokkaa asetuksia erikseen.
Evästeasetuksia voi säätää myös selaimen tai sovelluksen kautta. Mobiilisovelluksissa ei kuitenkaan ole yhtä laajoja valintamahdollisuuksia kuin verkkoselaimissa, eikä evästeiden hyväksyntää kysytä yhtä näkyvästi.
Nyt Iltalehti on siis käytännössä luonut mallin, jossa käyttäjä joko hyväksyy kaikki evästeet tai vaihtoehtoisesti ostaa oikeuden muokata evästeasetuksia ja sallia vain välttämättömät evästeet.
Tietoturva-asiantuntijoilta kritiikkiä evästeiden kauppaamiseen
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen toteaa, ettei vastaavaa mallia ole aiemmin nähty Suomessa. Hänen mukaansa EU:n tietosuoja-asetus eli GDPR edellyttää, että palveluiden tulee olla käytettävissä myös ilman evästeiden hyväksymistä. Palvelun sallitaan kuitenkin muuttua hieman sen mukaan, hyväksytäänkö evästeet vai ei. Sen lisäksi kieltäytymismahdollisuus evästeistä on esitettävä yhtä selkeästi kuin suostumus.
EU:n tietosuojaneuvoston mukaan henkilötietoja ei tulisi kaupallistaa, eikä tietosuojasta tulisi tehdä maksullista ominaisuutta. Vaikka Iltalehti ei ole suuri kansainvälinen toimija, tietosuojavaltuutetut saattavat arvioida sen markkina-asemaa osana kokonaisuutta.
Itävallassa Der Standard -lehden vastaava malli todettiin lainvastaiseksi ja Suomessa Traficom kertoo valvovansa asiaa jatkossa. Toisaalta esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa ”maksa tai suostu” -malli on ollut käytössä jo pidempään.
Evästeiden kaupallisratkaisu on ensimmäinen laatuaan Suomessa
Evästeiden kaupallistaminen on periaatteessa ollut kyllä käytössä siitä asti, kun evästeet tulivat. Ne ovat nimittäin arvokasta tietoa sitä keräävälle yritykselle analytiikan ja markkinoinnin kannalta. Toisaalta tällaista kuluttajille suunnattua valintaa, jossa evästeiden hylkäyksestä joudutaan maksamaan, ei ole nähty Suomessa ennen.
Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen perustelee ratkaisua lukijoiden valinnanvapaudella. Hänen mukaansa suurin osa käyttäjistä hyväksyy kohdennetun mainonnan, eikä tilaajia evästeettömälle versiolle odoteta suuria määriä.
Kauppisen mukaan mainonta on Iltalehden tärkein tulonlähde, ja suuri osa siitä perustuu nimenomaan mainonnan kohdentamiseen. Evästeiden kieltäminen siis johtaa mainostulojen pienenemiseen.
Tuleeko hyväksy tai maksa -evästemallista uusi normaali?
Iltalehden uusi käytäntö herättää keskustelua siitä, missä kulkee raja tietosuojan ja liiketoiminnan välillä. Vaikka malli tarjoaa käyttäjälle valinnan, sen yhteensopivuus on hieman kyseenalainen esimerkiksi GDPR:n tietosuoja- ja suostumusperiaatteiden kanssa. Nähtäväksi siis jää, miten malli tulee laajenemaan jatkossa.
Meille Arkadia Rahoituksella on tärkeää, että palvelumme pysyy mahdollisimman reiluna kuluttajalle. Arkadia Rahoitus ei peri maksua yksityisyyden suojelusta tai itseasiassa mistään muustakaan. Kun käytät palveluamme esimerkiksi lainojen kilpailuttamiseen, voit tehdä sen täysin ilmaiseksi ja sitoutumatta mihinkään. Saati ilman pakkoa hyväksyä kolmannen osapuolen evästeitä tai kohdennettua mainontaa.
Onko evästeiden kaupallistaminen väärin?
Evästeiden toimintalogiikka on ollut käytössä jo ennen Iltalehden Kohdennuskieltoa. Hyväksymällä evästeet kuluttaja on sallinut personoidun ja kohdennetun mainonnan sekä sivustokäyttätymisen ja sijainnin seuraamisen.
Kuinka tarpeellinen evästeiden kaupallistamisratkaisu oikein on? Jos Kauppisen väite laajasta kohdennetun mainonnan hyväksymisestä pitää paikkansa, päätös ei varmaankaan hetkauta monia. Personointia tapahtuu myös monissa muissa asiayhteyksissä, kuten esimerkiksi henkilökohtaisten lainatarjousten tapauksessa.
Toisaalta kaupallistamisen myötä herää myös muita kysymyksiä. Ovatko kuluttajat aikaisemmin edes kunnolla ajatelleet mahdollisia evästeiden hyväksymisestä koituvia seurauksia? Entä johtaako evästeiden kieltämisen hinta kuluttajat miettimään omia tietojaan aiempaa arvokkaampana resurssina.
Muutoksen myötä omille tiedoille on nimittäin asetettu konkreettinen hinta. Kuten BBC:n artikkelissakin todetaan, jos internetissä toimivia sivustoja voi käyttää ilmaiseksi, kuluttajan on itse yleensä se tuote, jota myydään.
