Käteinen tulevaisuudessa – käytetäänkö sitä enää vuonna 2050?

Ensimmäiset tunnetut kolikot tehtiin 600-luvulla ennen ajanlaskun alkua Lyydian valtakunnassa, joka sijaitsee nykyisen Turkin maaperällä. Lyydian kuningas Kroisos määräsi, että jokaiseen kolikkoon tuli merkitä rahan arvo ja paino.

Käteinen on ollut siis maksamisen perusta todella pitkään, mutta onko sen asema horjumassa? Digitaalisten maksutapojen, mobiililompakoiden ja verkkopankkien aikakaudella yhä harvempi käyttää enää fyysistä rahaa arjessaan. Siinä missä vielä vuosikymmen sitten lompakosta löytyi seteleitä, nykyään yhä useammin pelkkä kortti tai puhelin riittää.

Mitä tällainen kehitys tarkoittaa maksamisen tulevaisuudelle? Onko käteinen raha katoamassa kokonaan? Moni pohtii, millainen rooli käteisellä on esimerkiksi häiriötilanteissa tai kriiseissä. Entä miten käy niille, jotka tarvitsevat käteistä jokapäiväisessä elämässä? Mistä saa tulevaisuudessa vielä käteistä tilille tai miten onnistuu käteisen talletus pankkitilille, jos automaatit katoavat katukuvasta?

Käteinen Suomessa – miltä tilanne näyttää tällä hetkellä?

Käteisen rahan käyttö Suomessa on vähentynyt tasaisesti jo pitkään. Suomen Pankin tilastojen mukaan käteistä käyttävien osuus on pudonnut hyvin pieneksi, sillä vuonna 2025 vain 7 prosenttia suomalaisista maksoi päivittäisostoksensa pääasiassa käteisellä. Vuonna 2014 joka viides ilmoitti käyttävänsä käteistä yleisimpänä maksuvälineenään.

Koronapandemia jyrkensi laskua entisestään ja pakotti ihmiset tottumaan muihin maksutapoihin. Korttipalvelu Netsin mukaan käteisen käyttö on laskenut historiallisen alhaiselle tasolle kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa käteistä käytetään enemmän suhteessa muihin pohjolan maihin. 

Muut maksuvaihtoehdot vähentävät käteisen suosiota

Suomalaisista kauppiaista noin 80 prosenttia hyväksyy edelleen käteisen maksuvälineenä. Toisaalta lähes joka neljäs kauppias harkitsee, että ei enää jatkossa hyväksyisi käteistä.

Verkkokauppa on kasvattanut rooliaan maksamisen kentässä erityisesti nuorempien kuluttajien keskuudessa. Verkko-ostoksissa maksaminen hoidetaan lähes poikkeuksetta digitaalisesti, eikä käteisen käyttäminen ole tällaisessa tilanteessa mahdollista. Tämä on vahvistanut trendiä, jossa yhä useammat kuluttajat tottuvat käyttämään sähköisiä maksutapoja myös kivijalkakaupoissa. Samaan aikaan verkkokaupan kasvu on synnyttänyt uusia maksupalveluja, kuten mobiililompakoita ja virtuaalisia luottokortteja, jotka vähentävät käteisen käyttöä. Nykyään myös erilaisilla älykelloilla, sormuksilla ja muilla vastaavilla älylaitteilla voi maksaa ostoksia.

Itsepalvelukassojen yleistyminen esimerkiksi vähittäiskauppaketjuissa on toinen konkreettinen esimerkki siitä, miten maksamisen arki muuttuu. Monissa uusissa kassalaitteissa ei enää ole kolikko- tai setelinsyöttöä, mikä tekee käteisellä maksamisesta mahdotonta ilman henkilökunnan apua. Tämä ohjaa asiakkaita entistä enemmän kortti- ja mobiilimaksamiseen, sillä se on nopeampaa, vaivattomampaa ja kauppiaalle kustannustehokkaampaa.

Käteinen vuonna 2035

Viranomaisten ja pankkien näkemyksen mukaan käteispalvelut tullaan turvaamaan niin kauan kuin niille on tarvetta, mutta käteisen määrää ei pidä tarkoituksella kasvattaa ilman aitoa kysyntää, koska se vain lisäisi kustannuksia yhteiskunnassa. Käteinen on muutenkin verrattain kallis maksamisen muoto, sillä sen luominen ja varastointi on kallista, se pitää sisällään varastamisen mahdollisuuden, eikä se säilytä arvoaan inflaation vuoksi.

Toisaalta erilaisten kyberhyökkäyksien vuoksi käteinen saattaa nousta arvoon arvaamattomaan. Moni on varmasti ollut joskus tilanteessa, jossa pankkipalvelut ja maksukortit eivät toimi. Mitä pidemmälle digitaalisuus viedään, sitä riippuvaisempi ja sitä kautta myös haavoittuvaisempi kuluttaja tietyllä tavalla on. Siksi myös käteisellä on kymmenen vuoden päästä vähäinen mutta sitäkin tärkeämpi rooli.

Käteisen rooliin vaikuttavat tulevaisuudessa myös väestörakenteen muutokset. Ikääntyvä väestö luottaa yhä useammin perinteisiin maksutapoihin, ja käteisellä maksaminen voi säilyä arjessa jonkin aikaa tämän kuluttajaryhmän ansiosta. Samalla harvaan asutuilla alueilla, joissa digitaaliset yhteydet voivat olla heikompia tai pankkipalvelut rajallisempia, käteinen voi säilyä suosittuna maksutapana. Vaikka teknologia etenee ja digitaaliset maksutavat kehittyvät, on tärkeää varmistaa, että maksamisen palvelut ovat saavutettavissa kaikille väestöryhmille. Varsinkin tältä kantilta katsoen käteisellä voi yhä olla kriittinen rooli yhteiskunnassa.

Biometriset tunnisteet jo arkipäivää

Vuoteen 2035 mennessä maksaminen biometrisillä tunnisteilla kuten kasvoilla, silmän iiriksellä tai jollain muilla tavoilla saattaa olla arkipäivää lähes kaikille. Fyysiset maksukortit ja käteinen raha tulevat olemaan lähinnä poikkeustapauksia siinä vaiheessa, kun teknologia mahdollistaa saumattoman tunnistautumisen jokapäiväisessä maksamisessa.

Biometrinen tunnistautuminen voidaan integroida jopa katseohjaukseen tai äänen tunnistukseen, jolloin ostosten maksaminen tapahtuu lähes huomaamatta. Kiinassa voi jo nyt joissain kaupoissa maksaa ostoksia kasvoilla sekä sormella. Tämä tullee leviämään myös Suomeen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.

Käteinen vuonna 2050

Tulevaisuutta on tietenkin hyvin vaikea ennustaa, oli kyse sitten rahasta, ammateista tai jostakin muusta. Teknologisen kehityksen ja erilaisten innovaatioiden suma ei myöskään helpota asiaa.

Voi olla, että tulevaisuudessa käteinen on yhtä ikivanha asia kuin Pohjois-Italiassa 1100-luvulla keksityt vekselit. Jo nyt maailmalla on tehty kokeiluja, joissa voit astua kauppaan, tunnistautua puhelimella tai muulla laitteella, kerätä ostokset ja lähteä pois. Maksu veloitetaan automaattisesti tililtäsi, eikä maksupäätettä tai kassahenkilöä tarvita laisinkaan, puhumattakaan käteisestä.

Verkkokaupat toimivat tänä päivänä hieman tähän tapaan. Keräät ostokset digitaaliseen koriin ja teet ostotapahtuman valitsemallasi laitteella. On mahdollista, että kivijalkakauppoja ei edes ole katukuvassa tulevaisuudessa. Yksi argumentti tätä vastaan on tietenkin se, että voit kokeilla ja tunnustella fyysisessä kaupassa tuotteita verkkokauppaa paremmin.

Toisaalta verkkokaupat saattavat tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi virtuaalista todellisuutta, jossa ikään kuin olet kaupassa ja voit kokeilla tuotteita, kuitenkaan poistumatta kotisohvaltasi.

Verkkokaupat ja käteinen eivät juuri keskustele keskenään, sillä käteisellä ei voi maksaa verkkokaupassa ostoksia. Käteisen lähettäminen kuriirin avulla olisi kallista, riskialtista ja tehotonta. Mikäli kauppaa käydään tulevaisuudessa kokonaan virtuaalisesti verkkokauppojen kautta, ei käteiselle ole yksinkertaisesti sijaa tällaisessa maailmassa.

Mielenvoimalla maksaminen – neuroteknologia arjessa

Vuoteen 2050 mennessä neuroteknologia voisi mahdollistaa maksamisen pelkän ajatuksen voimalla. Teknologia, joka voisi yhdistää aivojen signaaleja ja maksutapahtumia, korvaisi biometriset tunnisteet ja maksukortit täysin. Ideana se voisi toimia esimerkiksi niin, että kun asiakas hyväksyy maksun ajatuksissaan, kaupan järjestelmä lukee aivosignaalin ja veloittaa maksun. Toisaalta esimerkiksi yksityisyydensuoja sekä monet eettiset kysymykset saattavat jarruttaa tällaista kehityskulkua vahvasti.

Kehon sisäiset mikrosirut helpottavat maksamista

Pieni, ihon alle asetettava mikrosiru voisi toimia sekä henkilöllisyyden vahvistuksena että maksuvälineenä. Siru voisi sisältää esimerkiksi pankkitiedot sekä tunnistautumistiedot. Kun asiakas kävelee ulos kaupasta, järjestelmä tunnistaa hänet automaattisesti ja veloittaa ostokset ilman kassaa, korttia tai edes kännykkää.

Olemmeko loppujen lopuksi kaukana tästä skenaariosta, sillä kännykkä toimii jo nyt ikään kuin ulkoisena mikrosiruna?

Sosiaalisella arvolla maksaminen

Tulevaisuudessa maksamiseen ei tarvita välttämättä käteistä tai rahaa ollenkaan. Tietyissä yhteisöissä voi yleistyä suositusten perusteella toimiva maksaminen, jossa ihmiset maksavat palveluista sosiaalisella arvolla: suosittelemalla yritystä, jakamalla sen sisältöä tai osallistumalla yhteisön toimintaan. Tämä maksamisen muoto olisi kuin äärimmilleen viety sosiaalinen media ja siellä toimivien vaikuttajien toiminta.

Esimerkiksi verkkokauppa voisi tarjota tuotteen ilmaiseksi, jos asiakas sitoutuu jakamaan tuotearvion, kirjoittamaan blogipostauksen tai suostumalla mainostamaan tuotetta jollain muulla tavoin. Tällaisessa maailmassa luottamus ja näkyvyys toimisivat valuuttana käteisen sijaan.

Tulevaisuudessa myös laina voi kilpailuttaa itse itsensä

Digitalisaation ja tekoälyn kehitys ei vaikuta pelkästään maksutapoihin, vaan se mullistaa myös henkilökohtaisen talouden hallinnan. Kun käteinen käy yhä harvinaisemmaksi, tarve tehokkaille digitaalisille työkaluille nousee esiin, mikä auttaa kuluttajia tekemään fiksuja päätöksiä.

Tulevaisuudessa saatamme nähdä keinoälypohjaisia talousassistentteja, jotka paitsi seuraavat kulutustasi ja maksutapojasi, myös kilpailuttavat lainasi automaattisesti puolestasi. Näin käyttäjä ei enää joudu itse vertailemaan korkoja tai ehtoja, sillä järjestelmä löytää ja siirtää lainat automaattisesti parempiin vaihtoehtoihin, kun sellaisia tulee saataville.

Tällainen järjestelmä voisi olla yhdistetty maksusovellukseen, jossa näkyy paitsi tili- ja luottokorttitiedot, myös nykyisten lainojen tila, vaihtoehtoiset tarjoukset ja arvio säästöistä. Kuluttaja voi hyväksyä kilpailutuksen käden käänteessä.

Tällä hetkellä voit kilpailuttaa lainasi palvelumme kautta parissa minuutissa yli 35 lainantarjoajalla ja löytää todellisia säästöjä. Tee hakemus ilmaiseksi ja katso, millaisia tarjouksia voisit saada. Ja älä huoli, hakemuksen tekeminen ei sitouta sinua mihinkään.