Kiinnostaako sijoittaminen? Varo näitä tuottoja syöviä ansoja
Tutkimukset ovat osoittaneet useaan otteeseen, että sijoittajat lankeavat yhä uudelleen ja uudelleen ajatusvinoumiin ja psykologisiin harhoihin. Ne haittaavat päätöksentekoa tilanteissa, joissa rationaalinen harkinta olisi tärkeintä. Aloittelevan tai jo vauhdissa olevan sijoittajan pahin vihollinen löytyykin usein peilistä.
Rahanarvoisten virheiden tunteminen ja tunnistaminen ovat ensiaskeleita niiden välttämiseksi. Siksi käymme läpi yleisimmät psykologiset ansat, joihin sijoittajat haksahtavat.
Mitä ovat sijoittamisen ajatusvinoumat?
Ajatusvinouma on päätöksenteon virhe, joka syntyy siitä, että ihminen ei käsittele tietoa täysin rationaalisesti. Vinoumia on kahta päätyyppiä: kognitiivisia ja emotionaalisia.
Kognitiiviset vinoumat syntyvät vakiintuneista ajattelumalleista ja uskomuksista, jotka ohjaavat päätöksentekoa väärin. Ne ovat ikään kuin nyrkkisääntöjä, jotka toimivat joskus hyvin mutta voivat myös toisinaan johtaa harhaan. Emotionaaliset vinoumat puolestaan syntyvät tunteista, kuten pelosta, ahneudesta tai ylpeydestä. Niitä voi olla erityisen vaikeita tunnistaa ja hallita, sillä ne saattavat tuntua päätöksentekohetkellä täysin perustelluilta.
Molemmilla on yksi yhteinen piirre: ne vaikuttavat päätöksiin huomaamatta ja harvoin sijoittaja ajattelee tekevänsä virheen ennen kuin on liian myöhäistä. Myös hinnoittelussa käytetään psykologisia vinoumia hyväkseen saadakseen ihmiset ostamaan lisää tuotteita ja palveluja.
10 yleistä psykologista ansaa sijoittamisessa
1. Tappiokammo – miksi et raaski myydä tappiollista osaketta
Tappiokammo on yksi tutkituimmista sijoittamisen ajatusvinoumista. Sen ydin piilee päätöksenteon epäsymmetriassa: samansuuruinen tappio tuntuu psykologisesti noin kaksi kertaa pahemmalta kuin vastaava voitto tuntuu hyvältä.
Käytännössä tämä näkyy sijoittamisessa niin, että sijoittaja ei suostu myymään tappiollista osaketta, koska myyminen tekisi tappiosta todellisen. Sen sijaan hän pitää osakkeesta kiinni toivoen, että kurssi nousisi takaisin ostohintaan. Samaan aikaan voitolliset osakkeet myydään liian aikaisin, koska voitto halutaan varmistaa ennen kuin se katoaa.
Tappiokammon tulos on usein päinvastainen kuin mitä sijoittaja haluaa: heikommin kehittyneet osakkeet jäävät salkkuun ja paremmat myydään pois.
2. Yli- ja alireagointi sijoitusmarkkinoihin
Kun markkinat laskevat äkisti, moni sijoittaja myy osakkeensa paniikissa. Tämä on ylireagoinnin klassinen esimerkki, jossa lyhyen aikavälin kurssiliikkeelle annetaan liian suuri painoarvo. Tutkimusten mukaan markkinat palautuvat usein paniikkimyyntien jälkeen lähelle entistä tasoaan, jolloin hätiköity myynti osoittautuu virheeksi.
Alireagointi toimii päinvastoin. Sijoittaja ei reagoi riittävän nopeasti uuteen tietoon, kuten yrityksen heikkeneviin näkymiin, koska aiempi käsitys yhtiöstä painaa päätöksentekoa liikaa. Tällöin huonosti kehittyvän yrityksen kyydissä saatetaan pysyä mukana liian kauan.
3. Sijoittamisessa itsevarmuus saattaa kostautua
Kun ihmisiltä kysytään, ovatko he keskimääräistä parempia ajamaan autoa, 90 prosenttia ihmisistä vastaa olevansa keskitason yläpuolella. Samaan tapaan kyselytutkimuksissa sijoittajat arvioivat itsensä toistuvasti keskimääräistä paremmiksi sijoittajiksi. Tällaiset tilanteet ovat tilastollisia mahdottomuuksia ja vastausten taustalla saattaa piillä liian suuri usko omiin kykyihin. Sijoittamisessa liiallinen itsevarmuus voi johtaa muun muassa vilkkaampaan kaupankäyntiin, huonoon hajautukseen ja riskien aliarviointiin.
Todellisuudessa valtaosa aktiivisista sijoittajista ei pitkällä aikavälillä pärjää paremmin kuin laajasti hajautettu indeksirahasto. Vastassa on ammattisijoittajia, joilla on usein kattavampaa tietoa, paremmat analyysityökalut ja enemmän pääomaa. Sitä paitsi valtaosa ammattisijoittajistakaan ei pärjää pitkällä aikavälillä yleistä markkinaa paremmin.
4. Vallitsevasta tilasta kiinni pitäminen voi olla sijoittamisessa haitallista
Ihmisillä on luontainen taipumus pitää kiinni vallitsevasta tilanteesta, vaikka parempia vaihtoehtoja olisikin tarjolla. On helpompi vaihtaa, kun olla vaihtamatta, sillä vaihtamiseen tulee nähdä vaivaa. Samalla voi myös kokea olevansa suuremmassa vastuussa päätöksestä, jonka on vaihtanut verrattuna nykyiseen tilaan. Sijoittamisessa tämä näkyy siten, että salkussa on vuodesta toiseen samat osakkeet tai rahastot – ei siksi, että ne olisivat parhaita vaihtoehtoja, vaan siksi, että muuttaminen tuntuu vaivalloiselta tai riskialttiilta.
Pitäytyminen nykyisessä tilanteessa eli niin sanotussa status quossa, on erityisen haitallinen tilanne silloin, kun markkinatilanne tai yrityksen näkymät muuttuvat merkittävästi. Sijoittaja, joka ei päivitä salkkuaan uuden tiedon perusteella, jää helposti jumiin vanhentuneisiin valintoihin ja jää paitsi tuotoista.
5. Sijoittamisen laumakäyttäytyminen on kaksiteräinen miekka
Kadulla on valtavasti ihmisiä ja yhtäkkiä ihmiset alkavat juoksemaan kadunsyrjään. Luultavasti nämä ihmiset eivät tee sitä huvikseen, vaan jostain hyvästä syystä. Laumaeläimelle tyypillisesti ihminen mielii juosta itsekin samaan suuntaan, vaikka ei edes tiedä, miksi näin tekee.
Sijoittaminen on yksi näistä ympäristöistä, joka on laumakäyttäytymisen ilmentymä. Se näkyy esimerkiksi edellä mainitussa kurssilaskussa. Miksi ei itse myisi osaketta, jos kaikki muutkin myyvät? Entä jos naapuri kertoo hyvästä osakkeesta tai somepalvelussa leviää sijoitusvinkki? Sijoittaja saattaa tarttua ideaan sen enempää miettimättä, sopiiko se juuri hänen tilanteeseensa.
Ongelma on pitkälti siinä, että samanlainen sijoitus voi olla järkevä toiselle ja täysin sopimaton toiselle. Esimerkiksi naapurilla saattaa olla suuri hajautettu salkku, korkea riskinottohalu ja pitkä sijoitushorisontti. Itsellä ei välttämättä ole mitään näistä. Eikä nettipalstojen joukkohysteriakaan välttämättä perustu mihinkään oikeaan, joten mukaan ei kannata aina lähteä, vaikka mieli tekisikin.
6. Sijoittamisen vahvistusharha tukee jo tehtyä päätöstä
Informaatiota on maailmassa loputtomasti, mikä pakottaa ihmisen priorisoimaan tietoa. Kun jokin asia on tuoreena mielessä, siihen alkaa saattaa keskittymään eri tavalla kuin ennen. Kun päättää ostaa esimerkiksi uuden auton, liikenteessä näkyykin yhtäkkiä miljoona samanlaista autoa. Pullonkorkkejakaan ei näe kadulla, ennen kuin niihin päättää alkaa kiinnittää huomiota.
Sijoittamisessa vahvistusharha voi johtaa siihen, että sijoittaja suodattaa markkinadataa, uutisia ja analyysejä sen mukaan, mitä sijoittaja haluaa uskoa tietystä yhtiöstä, toimialasta tai strategiasta. Tällöin omia sijoitusvalintoja ei tarkastella kriittisesti riittävästi. Vahvistusharha ei automaattisesti johda huonoon sijoituskohteen valintaan, mutta se estää oppimasta virheistä ja reagoimasta ajoissa muuttuneeseen tilanteeseen.
7. Tuttuuden vinouma on suomalaisen sijoittajan perisynti
Suomalaisilla sijoittajilla on perinteisesti ollut taipumus sijoittaa suhteettoman suuri osuus varoistaan kotimaisiin osakkeisiin ja rahastoihin. Logiikka tuntuu päälle päin järkevältä, sillä kyllähän tuttuihin yrityksiin kannattaa sijoittaa. Todellisuudessa tuttuus ei kuitenkaan tee sijoituksesta välttämättä parempaa.
Sijoittaminen suomalaiseen markkinaan on hajauttamisen kannalta huono asia, sillä Helsingin pörssin osuus maailman osakemarkkinoista on vain noin 0,3 prosenttia. Jos puolet sijoituksista on Suomessa, sijoittaja ottaa suuren riskin pienen markkinan puolesta ja laiminlyö hajautuksen.
8. Henkinen kirjanpito – kaikki raha ei tunnu samanarvoiselta
Ihmisillä on taipumus käsitellä rahaa eri tavoin riippuen siitä, mistä se on peräisin. Perinnöksi saatuja osakkeita saatetaan pitää sitkeästi, vaikka itse hankituista luovuttaisiin helpommin. Bonusrahoja käytetään herkemmin riskisijoituksiin kuin palkkatuloja.
Todellisuudessa kaikki raha on samanarvoista riippumatta sen lähteestä. Euron arvo ei muutu sen mukaan, onko se ansaittu töissä, saatu lahjana tai voitettu arvonnassa. Kun rahaa käsittelee eri säännöillä eri tilanteissa, kokonaisuuden hallinta vaikeutuu ja sijoitussalkun hajautus voi mennä huomaamatta pieleen.
9. Sijoittamisessa ankkurointivinouma on vahvasti läsnä
Ankkurointivinouma tarkoittaa sitä, että ensimmäiseksi nähty tieto – kuten osakkeen ostohinta tai analyytikon kurssitavoite – jää alitajuisesti ohjaamaan myöhempiä päätöksiä, vaikka se olisi jo vanhentunut tai epäolennainen.
Otetaan tyypillinen esimerkki ankkurivinoumasta. Oletetaan, että sijoittaja on ostanut osakkeen 20 eurolla. Kurssi laskee 12 euroon. Sijoittaja odottaa kärsivällisesti, että kurssi nousee takaisin 20 euroon ennen myymistä, vaikka mikään ei viittaa siihen, että juuri 20 euroa olisi merkityksellinen taso tulevaisuuden kannalta. Ostohinta on ankkuri, joka ohjaa päätöstä ilman rationaalista perustetta.
10. Uutuudenvinouma – viimeisin tapahtuma tuntuu tärkeimmältä
Uutuudenvinouma tarkoittaa, että viimeisimmät tapahtumat saavat päätöksenteossa suhteettoman suuren painoarvon verrattuna pidemmän aikavälin kehitykseen. Kun markkinat ovat laskeneet useita viikkoja peräkkäin, sijoittaja saattaa alkaa uskomaan, että lasku jatkuu ikuisesti. Kun taas markkinat ovat nousseet pitkään, riskit tuntuvat häipyneen.
Uutuudenvinouma ruokkii sekä ylireagoinnin että laumasieluisuuden vinoumia. Yhtäältä se saa sijoittajan ostamaan huipulla, kun kaikki tuntuu hyvältä, toisaalta myymään pohjalla, kun tunnelmat ovat synkimmillään.
Miten välttää psykologiset ansat sijoittamisessa?
Ajatusvinoumia ei pysty poistamaan kokonaan – ne ovat osa inhimillistä päätöksentekoa. Niitä voi kuitenkin hallita tunnistamalla ne ja rakentamalla sijoittamiseen selkeitä periaatteita, jotka ohjaavat päätöksiä tunteiden sijaan. Esimerkiksi näillä vinkeillä voi poistaa vinoumien vaikutusta:
- Tunne omat vinoumasi
- Ensimmäinen askel on tunnistaa, mitkä ajatusvinoumat ovat sinulle tyypillisimpiä. Oletko taipuvainen pitämään tappiollisista osakkeista kiinni liian kauan? Reagoitko markkinaliikkeisiin herkästi? Seuraatko naapurin sijoitusvinkkejä? Oman ajattelun tarkkailu auttaa huomaamaan virheet ennen kuin ne johtavat huonoihin päätöksiin.
- Aseta selkeät säännöt etukäteen
- Tee sijoituspäätökset harkitusti silloin, kun markkinat ovat rauhallisia ja pidä niistä kiinni. Määrittele etukäteen esimerkiksi se, milloin myyt osakkeen tai milloin lisäät sijoituksia. Kun säännöt on asetettu etukäteen, tunteiden vaikutus yksittäisiin päätöksiin pienenee.
- Hajauta riittävästi
- Laaja hajautus on tehokkain yksittäinen keino suojautua monilta ajatusvinoumilta. Se vähentää tuttuuden vinouman, laumasieluisuuden ja yli-itsevarmuuden vaikutusta. Tällöin yksikään yksittäinen virhearvio ei kaada koko salkkua. Indeksirahastot ovat yksinkertainen tapa toteuttaa laaja hajautus ilman jatkuvaa aktiivista seurantaa.
- Keskity pitkän aikavälin tuottoihin
- Aika on sijoittajan arvokkain työkalu pääoman ohella. Pitkä sijoitushorisontti vaimentaa lyhyen aikavälin markkinaheilahtelujen psykologista vaikutusta ja pistää korkoa korolle -ilmiön töihin. Warren Buffett on kertonut omistavansa elämänsä aikana 400–500 osaketta, mutta suurimman osan omaisuudestaan hän on tehnyt vain kymmenellä niistä, ennen kaikkea pitämällä sijoituksistaan kiinni riittävän kauan.
Kannattaako sijoittaminen vaikka tekisikin virheitä?
Sijoittaminen kannattaa, mutta se vaatii kurinalaisuutta, aikaa ja hermoja.
Sijoittaminen ei ole ala, jossa kukaan tekee aina oikeita päätöksiä. Peter Lynch, yksi aikamme menestyneimmistä sijoittajista, on todennut sijoittajan olevan hyvä työssään, jos hän on oikeassa kuusi kertaa kymmenestä. Tärkeämpää kuin virheiden välttäminen on se, että on riittävän kärsivällinen. Warren Buffetin omaisuudesta suuri osa on kertynyt sen jälkeen, kun hän täytti 65 vuotta – ei siksi, että hän on maailman paras sijoittaja, vaan siksi, että hän on ollut riittävän hyvä sijoittaja riittävän kauan. Korkoa korolle -ilmiö tekee ihmeitä, mutta se vaatii aikaa.
Virheet ovat toki hidasteita sijoittamisen tiellä, eikä niitä ehdoin tahdoin kannata tehdä. Tältä kantilta katsoen yksi parhaista tavoista aloittaa sijoittaminen voi olla laittaa kuukausittain rahaa passiivisiin rahastoihin, sillä se poistaa suuren osan sijoittamisen psykologisista ansoista. Jos kuukausittainen summa menee automaattisesti sijoituksiin, ei sijoittajan myöskään tarvitse edes tehdä jatkuvia ostoja tai seurata markkinoita kovinkaan säännöllisesti. Yksi mahdollinen ratkaisu on myös harkita kasvutuottotiliä esimerkiksi sijoitustensa ohelle.
Muista vertailla vaihtoehtoja ja niiden kuluja
Yksi asia, johon sijoittajat kiinnittävät liian vähän huomiota, on rahastojen kulut. Pieneltäkin tuntuvat hallinnointipalkkiot saattaa tuntua pieniltä, mutta pitkällä aikavälillä ne syövät tuotoista merkittävän osan. Jos sijoittaa esimerkiksi 10 000 euroa 30 vuodeksi ja rahasto tuottaa 7 % vuodessa, 1,5 prosentin vuosikululla tuotto on 49 800 €. Jos kulu on vuodessa 0,2 prosenttia, tuotto on 73 200 €. Rahastojen vertailu kulujen osalta on yksi yksinkertaisimmista tavoista parantaa pitkän aikavälin tuottoa.
Samat psykologiset ansat, jotka johtavat sijoittajia harhaan, pätevät myös lainoihin. Esimerkiksi status quo -vinouma saa pitämään kiinni tutusta pankista, vaikka markkinoilta löytyisi edullisempi vaihtoehto. Tuttuuden vinouma voi niin ikään ohjata hakemaan lainaa omasta pankista sen sijaan, että vaihtoehtoja vertailtaisiin laajemmin.
Toisaalta lainojen kilpailuttaminen on vastine sijoittamisessa tehtävälle rahastojen kuluvertailulle. Pieneltä tuntuva korkoero tarkoittaa pitkällä laina-ajalla merkittävää tuhansien eurojen eroa kokonaiskustannuksissa. Arkadia Rahoituksen kautta kilpailutat lainasi ilmaiseksi yli 35 pankilla ja rahoitusyhtiöllä.
Arkadia Rahoitus ei anna sijoitusvinkkejä ja sijoituspäätökset ovat lukijan omalla vastuulla.
Usein kysytyt kysymykset
Ajatusvinouma on päätöksenteon virhe, joka syntyy siitä, että ihminen ei käsittele tietoa täysin rationaalisesti. Sijoittamisessa vinoumat johtavat tyypillisesti hätiköityihin päätöksiin, liialliseen kaupankäyntiin tai huonoon hajautukseen. Vinoumat voidaan jakaa kognitiivisiin – jotka perustuvat virheellisiin ajattelumalleihin – ja emotionaalisiin, jotka syntyvät tunteista kuten pelosta tai ahneudesta.
Markkinoiden ajoittaminen on vaikeaa jopa ammattilaisille. Pitkällä aikavälillä säännöllinen sijoittaminen tasaisesti – riippumatta markkinatilanteesta – on tutkimusten mukaan yleensä parempi strategia kuin yrittää osua täydelliseen ostohetkeen. Laskeva markkina voi olla myös mahdollisuus ostaa halvemmalla.
Passiivinen sijoittaminen tarkoittaa sijoittamista laajasti hajautettuihin indeksirahastoihin, jotka seuraavat markkinoiden kehitystä ilman aktiivista osakkeiden valintaa. Se on edullinen ja yksinkertainen tapa sijoittaa, joka poistaa suuren osan sijoittamisen psykologisista ansoista.
Kaikki sijoittaminen sisältää riskin arvon laskemisesta ja rahojen menetyksestä. Laajasti hajautettu rahasto on kuitenkin huomattavasti turvallisempi kuin yksittäisten osakkeiden valinta, koska riski jakautuu satojen tai tuhansien yritysten kesken. Pitkällä aikavälillä osakemarkkinat ovat historiallisesti tuottaneet positiivisesti, mikä ei kuitenkaan ole tae tulevista tuotoista.
Pienikin ero hallinnointipalkkioissa ja muissa kuluissa kasvaa suureksi summaksi pitkällä aikavälillä. Samaan tapaan lainojen kanssa kannattaa vertailla vaihtoehtoja ja etsiä sellainen laina, joka sopii tarpeisiisi parhaiten.
Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa sijoituskohteiden valintaa ottaen huomioon taloudellisten kriteerien lisäksi myös ympäristölliset, hyvän hallintotavan ja sosiaalisen vastuun kysymykset. Käytännössä se voi tarkoittaa sitä, että pidättäytyy sijoittamasta esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin tai aseteollisuuteen. Monet indeksirahastot tarjoavat nykyään vastuullisen sijoittamisen vaihtoehtoja.
